Vastineista

Katsokaa taivaan lintuja

Tänään haluan puhua vastineista. Elämä kaikkine muotoineen, ulottuvuuksineen ja mahdollisuuksineen on niin runsas, ettei ihmisen aivot ja mittausmenetelmät kykene antamaan kuvaa siitä, kuin pieneltä osin. Rajallisuus on ihmisen maallisen taipaleen tila. Rajallisuutta voidaan tutkia siinä, kun tiede tai yksittäinen ihminen ajattelee, tutkii ja pohtii ilmiöitä, joita ei voida selittää sillä oppimäärällä, mikä on saavutettu elämässä fyysisessä todellisuudessa. Ihminen tai tiedeyhteisö tutkii ilmiöitä kokemuksista käsin ja jo se ilmaisee tutkimuksen vaikeuden, kun tutkimuksen alaisuuteen yritetään rajata ns. ennen tutkimatonta, josta ei ole olemassa selkeää kokemusta.

Henkinen maailma, energioiden maailma, on yksi alue, jota tiede ja ihminen yrittää saada luuppinsa tai mikroskooppinsa alle. Energia on kaiken perusta ja luova prinsiippi. Energia kaikkine muotoineen on elämän rakennusaine. Jumala luo energioiden kautta ja energioissa. Jumala on läsnä energiassa. Kaikki on energiaa, on aivan selvää, että tutkimuksien ongelma on se, että ulkoistamalla energian joksikin, jota kuvitteellisesti voi tutkia, ei voi antaa oikeaa kuvaa elämästä tai sen ilmiöistä kuin pienen pieneltä osaselta.

Toisaalta pienen pienessä osasessa on kaikki mitä on olemassa, koska kaikki liittyy kaikkeen. Ne ilmaisevat samaa Jumalallista järjestystä omalta osaltaan, erityispiirteeltään ja ominaisuuksiltaan. Materiaalinen maailma on yksi taso ja tila kaikkeudessa. Yksi pienen pieni hiukkanen. Ihmisen ollessa kehotilassa, maailma voi tuntua valtavalta. Suhteet syntyvät tutkijan kokemuskentässä siinä kokoluokassa, kun ihminen on tietoinen. Tietoisuus on henkistä ulottuvuutta kuvaava yksikkö. Vasta tieoisesti avautuneena tiedeyhteisö voi selittää todellisuutta ja Jumalaa. Jumala on todellisuus, muuttumaton ikuisuus vaikka se laajenee ja kasvaa kokoajan, muuttumattomuus tarkoittaa lainalaisuuksien muuttumattomuutta, luonnon ikuisia lakeja, Jumalan ikuisia lakeja. Niitä ei aikakaudet tai ihmiskunnan kehitys tai kehittymättömyys muuta mihninkään.

Hengenmaailmassa luodaan koko ajan tai oikeammin etsivät sielut ammentavat jo olemassa olevasta jotakin uutta tarkasteltavaa, tutkittavaa ja erimuotoista. Ilmiöt ikäänkuin uivat Luojan alkumeressä omassa rytmissään ja tiettyinä aikoina ne tulevat nähdyksi, havaittavaksi ja todennettaviksi. Kaikki oleva on jo luotu Jumalan toimesta, mutta ihmisille ne löytyvät sitten, kun ihminen on valmis ne havaitsemaan. Vastineet ovat olemassa ja niiden esille tuleminen vain liittää ne toisiinsa, sitten kun on oikea aika.

Puhutaan aikaansa edellä olevista ihmisistä. Heistä, jotka ihmisenä eläessään tekivät ja tekevät asioita, joista toisilla ei ole minkäänlaista käsitystä.  Mistä luulette heidän " keksineen" ideansa, tapansa ja tietonsa? Omasta päästäkö? Aivot ovat kimppu soluja, hermoja ja hormooneja. Ne eivät itsessään tuota yhtäkään ainoaa ajatusta saati keksintöä tai uutta mallia. Ne eivät voi, koska ilman henkeä ne ovat hengettömiä eli virta on kytketty pois päältä. Mitä tapahtuu, kun otat pistokkeen pois kahvinkeittimestäsi tai jostakin vempaimesta? Energia on keskeistä kaikessa.

Energia jolla yhteiskunta pyörii, on saatettu mittareiden ja johtojen kautta kulkevaksi. Joku on onnistunut hankkimaan oikeuden periä maksua toisilta siitä, että voi käyttää tämän laadun energiaa välttmättömiin toimiinsa arjessa. Vastine tälle yhdelle pienelle osalle energiaa on henkinen energia. Sitä ei voi kukaan alistaa mittareiden ja johtojen alaisuuteen. Se on elämisen ja elämän avain. Sähkö mahdollistaa koneiden, laitteiden ja melkeimpä minkä tahansa asian tekemisen. Henkinen energia avaa ihmisen kapasiteettia tajunnan virtaan, luomiseen ja kaiken havannointiin. Se oletko tietoinen henkisyyden virrasta näkyy tavoistasi toimia, ajatella ja toteuttaa itseäsi. Juuri siinä on rakastamisen ja anteeksiantamisen taajuus.

Kaikki luotu on samojen lainalaisuuksien läpäisemä. Aikakaudet ilmaisevat ihmisen edistymistä tai taantumista. On olemassa taantuman aikoja ja ne saavat yksilöt kamppailemaan paremman puolesta. Sota on ihmisten keksimä ja toimeenpanema taantuma. Kuolema koetaan lopulliseksi ja kun ne jotka ovat syyllisiä johonkin saadaan surmattua, niin ne jotka voimissaan saavat tuhon aikaan, ovat voittajia ihmisten mielissä. Jumala ei sodi, koska hänen luomisensa ei pääty kuolemaan, niin kuin ihmisen joka kuolee. Tämä on tärkeä käsittää. Ihminen kuvittelee, että kuoleminen on elämän loppu. Paha saa palkkansa ja niin saa hyväkin. Mitta millä sitä oikeasti mitataan riippuu mittaajasta. Ihminen mittaa omilla uskomuksillaan, Jumala ei mittaa, koska elämä on ikuista. Ihmisen mitta perustuu uskomukseen, joka ei ole yhtä kuin totuus.

Jokainen sielu ihminen saa ansionsa mukaan. Se, joka tappaa maksaa siitä elämässään kovan hinnan, tappoipa hän hallituksiensa tai johtajiensa takia. Toki myös niin, että ne johtajat, jotka tapattavat syyllistyvät suureen vääryyteen, jonka he joutuvat sovittamaan taivallisessa tuomioistuimessa. Siellä ei istu ihmiset tuomareina vaan Jumalan oikeudenmukaisuus ja ihminen itse. Tätä on vaikea käsittää, mutta se jolla on korvat kuulee, kuten Jeesus Kristus opettaa.

Ihmisen aisteilla on myös vastineensa henkimaailmassa, hengen tasoilla. Ihminen voi kehittyä selvä kuuloiseksi, selvännäkijäksi, selvätuntoiseksi. Hauskaa-selväkuuloisuus? Kuulee ja ymmärtää selvästi mistä elämässä on oikestaan kyse ja selventää asian laatuja myös niille, joilla ei tätä ulottuvuutta ole vielä käytössään. On siis olemassa selvyys taso, johon jokainen ihminen voi ottaa yhteyttä. Ja se taso on, kuinkas muuten, henkinen taso.

Eikö ole merkillistä. Kaikella on oikeasti olemassa vastineensa ,vaikka suurin osa ihmisestä eivät lotkauta korviaan saati ajatustaan siihen suuntaan. Me täällä ymmärrämme tämän, koska kasvu ja eteneminen kulkee näiden kehittymispisteiden kautta. Mikäli sinulla on aavistus siitä, että olet siirtymässä vaiheeseen, jossa alat kuulla, nähdä ja aistia selvästi, niin se ei ole pelättävää tai hävettävää. Se on suuren juhlan ja ilon arvoinen asia. Suuremman kuin arvaatkaan, koska silloin alat siirtyä sille luomisen taajuudelle, että tiedät ja ymmärrät mitä olet tekemässä ja miksi. Silloin elämäsi saa aivan uuden erilaisen pohjan. Ulottuvuuksien maailmoissa tarvitaan oivalluksen perustusta, muuten kasvua ei voi tapahtua. Muistathan vertauksen viisaasta miehestä/naisesta, joka rakensi talonsa hiekalle ja toinen kalliolle. Juuri tästä on kysymys. Henkiseen maaperään rakenteilla oleva talo ( ihminen) kestää ajan paineet, vaikeudet ja kuolemiset. Hiekalle rakennustaan rustaavalle käy, kuten ruosteen raiskaamalle tai koin syömälle. On aloitettava aina alusta ja niin kauan, että huomio kiinnittyy taivaalliseen eikä aineelliseen.

Isä Jumala on oikeudenmukainen. Hän rakastaa luotujaan varauksettomasti, olkoonkin että luotu ei tee asioita taivaallisen tahdon vaan itsekkään rajoittuneen mielen tavoin. Jokaisessa kohtaamisessa, jokaisessa ilmiössä, asiassa, tapahtumassa on yhtenä osasena oivallus olemassa olemisen suunnaattomuudesta. Kaikki tapahtuu jostakin syystä. Antautuessasi Jumalalliseen, elämäsi muuttuu,
koska sinä muutut. Tahdonvoimasi, motivaatiosi, halusi ja intohimosi ovat polttoainetta toteuttaa luomistasi. Mihin käytät energiasi, aikasi? Sen haluan Sinulle kysymyksenä juuri nyt esittää. En odota vastausta enkä selitystä. Tiedän miten tässä tulee käymään ja siksi voin olla huolehtimatta asioista, joilla ei ole lopputulokseen nähden ole merkitystä. Taivallat elämääsi eteenpäin, koska taakse päin et voi mennä. Tulet kotiin sitten, kun olet saanut tarpeeksi kokemuksia elämästä ja itsestäsi. Olet siunattu, kahden maan kansalainen, olkoonkin, että voit yhä edellen elää siinä, että et tunnista meidän olemassaoloa. Se ei kuitenkaan tee tyhiksi ja merkityksettömiksi ponnistelujamme. Olemme sinun ulottuvillasi aina. Aina olemisessa on  porti ikuisuuteen.