Kaikella on tarkoituksena

Kysymyksessä, joka on esitetty, on monta eri vaikuttajaa ja vaikutusta. Haluamme antaa vastauksen, joka selventää ihmisen olemuksen rakenteita, niin sieluna kuin kehollisena olentona. Elämää voi kuvata pitkänä matkana, jolle on lähdetty tuhansia vuosia, vuosisatoja sitten. Matkan tarkoitus on sielun kypsymisen ja tietoisuuden kasvamisen kautta, oppia elämään vastuullisena olentona. Vastuullinen olento tarkoittaa henkisesti kypsää ihmistä ja henkeä. Ihminen on henkinen olento, olkoonkin, että henkisyys piiloutuu kehon ja materian taakse. Materia on aineellinen maailma, jossa keholliset ihmiset elävät. Henki eli sielu elävöittää kehon ja kun keho lakkaa toimimasta, sielu vapautuu kehostaan henkimaailmaan eli todelliseen kotiin. Persoona nivoutuu sieluun tietynlaisten rakenteidensa kautta eli myös persoona ilmaisee sielua, siinä määrin, kun persoona on tietoinen henkisyydestään. On ihmisiä, joilla ei voi olla tietoa henkisyydestään, koska heillä ei ole niin paljoa elämän kokemuksia, että he olisivat voineet tulla tietoisiksi. He vasta opettelevat elämää ja samalla luovat karmaansa eli syytä ja seurausta, joka on sitten heidän kasvumiljöönsä, sillä pitkällä matkalla omaksi itsekseen eli tietoiseksi olennoksi, Jumalansa tunnistaviksi henkisiksi olennoiksi.

Pitkien matkojen aikana ihminen tekee asioita, joista hän joutuu seuraamuksien kautta vaikeisiin tilanteisiin. Vaikeat tilanteet ovat aina seurausta kasvun vaateista ja tärkeää on niissä tilanteissa kyetä valitsemaan elämää edistäviä tapoja. Se kykeneekö ihminen tekemään toisin, riippuu puolestaan persoonan sinnikkyydestä ja halukkuudesta oppia toimimaan toisin. Mukavuudenhalu, laiskuus, helpon ja turvallisen elämän ihanne, estää ihmistä. Mikäli vanhemmat tukevat lapsen itsekästä puolta sillä, että lapsi ei joudu haastamaan itseään vaan saa haluamansa helposti, niin ei lapsi voi oppia tekemään muuta kuin helppoja ratkaisuja. Olkoonkin, että nämä helpot ratkaisut ovat tuhoisia. Samalla tavoin, jos lapsi kasvaa ilman rakkautta ja myötämielisyyttä, hänestä voi kasvaa piittaamaton ja itsekäs olento. Aihiot ovat olemassa sielun tasolla, mutta kasvatus, kulttuuri ja uskomukset muokkaavat persoonasta sen, mikä ilmenee elämään. Vanhempien tarjoamat elämisen puitteet, tavat, uskomukset ja asenteet ovat niitä, joita kasvava lapsi käyttää itsensä hahmottamiseen.

Jumalan lait ovat henkisiä lakeja. Ne toimivat kaikessa elämässä ja ne eivät muutu aikakausien muuttuessa. Ne ovat täydellisen oikeudenmukaisia ja jokainen luotu käy läpi henkisessä kasvussaan läpi tietyt prosessit. Raamatussa Jumalan henkiset lait tulevat esille erityisen selkeinä Jeesuksen elämän kuvauksissa. Henkinen tie tarkoittaa myös sitä, että henki voittaa aineen. Ihminen voi luoda omaa elämäänsä tietoisesti. Tietoisesti rakkaudesta ja rakastamisesta päin, anteeksi antamalla ja anteeksi saamalla. Anteeksi antaminen on suurin rakkaudellinen teko ja kun ihminen antaa anteeksi sydämestään, niin myös karma oikenee. Karman oikeneminen tarkoittaa sitä, että kaksi riita pukaria sopii asiansa ja jatkaa elämäänsä niin sanotusti puhtaalta pöydältä.

Omalle itselle anteeksi antaminen on äärimmäisen parantavaa. Tee parannus-tarkoitaa anna itsellesi anteeksi ja muuta mielesi elämälle eli Jumalalle myönteiseksi. Se kykeneekö ihminen muuttamaan tapansa ja asenteensa, vaatii suurta itsekuria, rohkeutta ja päättäväisyyttä,  mutta myöskin rukoilemista ja Jumalan puoleen kääntymistä. Itsekäs ihminen ei pysyty myöntymään ja myöntämään pienuuttaan ja silloin parannuksen tekeminen jää tekemättä. Ihminen turhautuu ja turhautuessaan alkaa täyttämään elämäänsä välinpitämättömyydellä ja tuhoisalla toiminnalla. Tuolloin ihminen kerää myös itselleen kielteistä karmaa, joka tuottaa lisää vaikeuksia ja hankaluuksia.  Jokainen vastaa teoistaan itselleen, mutta myös Jumalalle. Jumala ei puutu lapsiensa rikkeisiin, koska Jumalalliset lait pitävät siitä huolen ajallaan. Ihminen sitoo itsensä elämän pyörään ja kuinka monta elämää hän tarvitsee, jotta hän vapautuu, sitä on mahdotonta ennustaa, koska vapaata tahtoa ei kontrolloi kukaan muu, kuin ihminen itse. Henkisyydestä tietämätön ihminen elää sattumanvaraista elämää, koska hän ei voi käsittää omaa osuuttaan oman elämänsä luojana. Vasta sitten, kun hänellä on tarpeeksi kokemuksia elämästä, hän vähitellen alkaa avautumaan henkisiin ulottuvuksiin. Se ei ole muutoin mahdollista. On siis elettävä niin pitkään, että kokemukset saavat ihmisen havahtumaan. Kovat kokemukset ovat tarpeellisia ja suotavia, koska ilman niitä ihminen pitäytyy itsekkyydessään ja omahyväisyydessään.

Voidaan sanoa, että ihmiskunnassa on paluu muuttajia, jotka ovat jo koti matkalla. He ovat oppineet läksynsä ja tekevät valintoja henkisten lainalaisuuksien mukaan. He rakentavat rauhaa ja pyrkivät hyvään. Sitten on niitä, jotka ovat menossa vastakkaiseen suuntaan, eli ovat asenteissaan ja tavoissaan keräämässä kokemuksia elämästä ja luovat karmaansa. Kuinka pitkään tämä matkan teko tulee kestämään,  ei ole tiedossa. Kehityksen idea on, että jokainen luotu oppii tuntemaan Jumalan ja itsensä.

Kysymyksen esittäjälle haluamme sanoa, että vaikeudet elämässä ovat seurausta menneistä. Ei ole tarpeellista pohtia sitä, mitä on tehty tai jätetty tekemättä, vaan on hyvä pohtia, mitä voi tehdä nyt. Tosiasioiden tunnistaminen on tärkeä. Asioiden todellisen laidan esille tuominen, rehellisesti ja avoimesti. On tärkeää, että hankaluuksissa painivalle läheiselle sanotaan, mihin eletty elämä johtaa. On myös kerrottava vapaan tahdon merkityksestä ja vastuusta. Kaikiella tekemisellä tai tekemättömyydellä on seurauksensa, jonka ihminen saa itselleen koettavaksi. Mikäli ihminen ei piittaa korjata tapojaan vaan jatkaa tuhoisella tiellään, niin häntä on mahdoton auttaa. Ihmisen on itse tehtävä muutos. Läheiset voivat rukoilla hänen puolestaan, mutta hänen puolestaan ei voi elää.

Pettymykset ja turhautuminen ruokkivat kielteistä  ja välinpitämätöntä elämän tapaa. On tehtävä selväksi oikean ja väärän, hyvän ja pahan ero. Totuus ja totuudenmukaisuus johtaa hyvään ja välinpitämättömyys, viha, kauna ja piittaamattomuus johtaa pahaan.

Lopulta kaikki ihmiset ovat menossa kotiin. Matka sinne on vaikea ja haastava, koska vastuksena on oma itsekäs mieli. Jokainen saa ansionsa mukaan ja kaikki pääsevät lopulta perille. Ihmeitä voi tapahtua, paranemisia tapahtuu-sitä voimme rukoilla kaikilla tahoilla.