sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

Kerroksittain elämää rakentuu

On esitetty kysymyksiä kohtalosta, karmasta ja ihmisen elämän sisällöistä kaiken keskellä. Miten kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kaikkiin? On selvää, että kysymyksen laajuuden vuoksi perustelemme vastauksen yksilön kohdalle. Se mikä tapahtuu yhdelle antaa vatuaksia tai viitteitä, mitä voi tapahtua kenelle tahansa.

Karma eli syyn ja seurauksen laki on Jumalallinen laki. Siitä ei ole tulkintaa, koska se toimii vääjäämättä kaikkien suhteen. Siksi sitä sanotaan ikuiseksi laiksi. Sen sitovuus koskettaa koko luomakuntaa ja myös hengen maailmoita. Jumallalliset lait ovat tarkoitettu ihmiselle erityisesti opastukseksi ja ohjeeksi henkiseen varttumiseen ja edistyksellisyyteen. Niiden ymmärtäminen on korkemman älykkyydeen aktivoimista.

Ihminen vapauttaa itse itsenä kielteisestä karmasta. Kielteinen karma on pantu alulle aikoja ja aikakausia sitten, kun yksilö on rikkonut Jumalallisia lakeja vastaan. Karmaa punnitaan nimen omaan Jumalallisten lakien sisältöön. Perustuslaki yhteiskunnassa on kivijalka yhteisön toiminnalle, Se muuttuu ja sitä muutetaan aikakausien saatossa, koska ihmiset kehittyvät ja edistyvät. Ongelmaksi muodostuu näiden lakien tulkinnanvaraisuus koska silloin on uhattuna yksilön oikeusturva, kun joku taho voi tulkita lakia ja antaa sille sisällön, joka ei olekkaan lainhengen mukaista.

Kärsimys on kasvuun johtavaa, koska ihmisen on pakko luopua itsekkyydestään. Itsekäs ihminen ottaa vallan omiin käsiinsä ja hyvin helpolla tavalla alkaa kuvitella itsestään mahdottomia. Tyrannien kohtalona on aina tuhoutuminen, koska he ovat ylittäneet inhimilliset rajat. Opinkappaleet tulevat elämään aina oikeaan aikaan. Tietyt asiat tapahtuvat, kun aika on kypsä ja ihminen on saattanut itsensä tiettyyn vaiheeseen. Vapaan tahdon kautta ihminen valitsee aina tiensä ja tekonsa. Jumala ei pakota ketään lapsekseen, koska joka tapauksessa ihminen on jo Jumalan lapsi. Ihminen voi aina tomia ja toimiikin sekä saa maksettavakseen toimintansa seuraukset, niin hyvät kuin pahat.

Hyvä johtaa hyvään, ennemmin tai myöhemmin. Paha johtaa pahaan ja on selvää, että jokainen ihminen on tehnyt pahaa aiemmin ja osa tekee sitä edelleen piittamatta seurauksista. Viisautta on pidättäytyä pahan teosta, koska vain siten todellinen edistyminen tapahtuu. Lisäksi on tärkeää muistaa, että suvut liittyvät toisiinsa hyvin kiinteällä tavalla. Jälleensyntymää voi tarkastella myös siten, että onko mahdollisesti inkarnoitunut sielu omasta suvusta, suorittaakseen tehtävät loppuun. Tullut korjaamaan aiempia virheitä? Kysymyksen esittäjän kannattaa ottaa selvää oman sukunsa vaiheista ja niistä henkilöistä, jotka ovat rikkoneet ihmisyyttä vastaan, joskus aiemmin. Ei tarvitse mennä kovinkaan kauas, koska jälleensyntymän rytmi voi olla hyvinkin tiivistä, tiettyjen säännönmukaisuuksien mahdollistamana.

Tärkeintä on keskittyä siihen, mitä on tekemässä ulkoisessa maailmassa niiden ihmisten kanssa, jotka kuuluvat lähipiiriin. Sielunmatka on ihmisten kanssa tehtävää matkaa. On aivan sama missä maanosassa millä vuosisadalla virheet on tehty vaan sillä on merkitystä, että ei enää jatka samalla uralla. Muutos parempaan on mielen ja tahdon asia, johon sydämen ikävä valaa toivon paremmasta. Juuri siksi oman sydämen syvyydestä nouseva hento kuiskaus on kuultavissa, että ihminen ojentaisi itseään niisä asioissa, joissa on ojentautumisen tarvetta. Kaikkea ei tarvitse kuuluttaa maailmaan eikä ihmisille, kunhan itse vakuuttuu oman toimintansa oikeudellisuudesta ja omasta rehellisyydestään. Niin kuin on sanottu, että kaikella on oma aikansa. Oman ajan suhteen hereillä oleminen on syvää viisautta ja juuri sieltä löytyy myös meidän, henkioppaidenne, opastukset. Me emme pidä isoa ääntä vaan toimimme taustalla ikäänkuin hiljaisena sointuna, jota voi kuulla herkin korvin. Toimiiko ihminen antamamme ohjauksen mukaan, on jokaisen ihmisen itsensä päätettävissä. Moni on sulkenut korvansa ja suunnistaa elmässään aina vain synkemille ja haastavimmille alueille. Joskus hän kuitenkin havahtuu omaan mahdottomaan arkeensa ja aloittaa heräilemisen. Siksi emme puutu kenekään valintoihin, mutta emme myöskään jätä häntä vaille huomiotamme. Tieto asioiden ja elämien todellisesta tilasta avautuu silmiemme eteen ja tietoisuutemme suuntamisen avulla.

Elämä on lopulta hyvin suoraviivaista ja yksinkertaista. Ihminen on onnellinen silloin, kun oivaltaa itsensä kaikkeuden matkalaisena. Rakkaudesta me elämme ja rakkauteen me kuulumme. Kaikki muu on olemassa siksi, että ihminen oppisi tuntemaan todellisen luovan voiman, joka on hänessä. Katsoessa elämää ja sen muotoja, kaikki on ihmisten ajatuksien kautta luotua. Luomukset kuvastavat ihmistä ja jos luomukseen ei olla tyytyväisiä, niin eikö ole selvää, että luomiseen tulee tehdä muutos parempaan. Kärsimys jatkuu niin pitkään ja hartaasti, että ihminen havahtuu parantamaan lumustaan.
Ei ole olemassa lakia, joka sitoisi ihmisen loputtomaan murenemiseen. Ihminen itse luo puitteet ja menetelmät kokea elämäänsä. Aina hän voi myös muuttaa suuntaa ja tapojaan. Se vain vaatii ponnistusta ja sitkeyttä. Uhrius ei ole henkisen ihmisen kohtalo Jumalan tahdosta vaan ihmisen itsensä valinta.

Rakkaus virtaa valona maailmaan ja ihmisiin. Se ei lakkaa eikä vähene. Se on turva ja tieto ihmiselle olipa hän henkenä hengenmaailmassa tai kehossaan maailmassa. Amen.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti