perjantai 4. tammikuuta 2019

Kosketetuksi tuleminen

Ihmisen maailmanjärjestys on rakennettu ajan kulkuun. Tapahtumat seuraavat toisiaan ja kuukaudet, vuodet, vuosikymmenet, vuosisadat ja -tuhannet virtaavat ihmisen määrittämien lukujen kautta.

Henkimaailmassa aika on ikuisuuden virtausta. Numerot ilmaisevat henkistä energiaa, niiden kautta ihminen voi päästä jonkinlaiseen käsitykseen kokonaisuudesta. Kokonaisuuden käsittäminen on ihmisen ymmärrykselle mahdottomuus ja siksi on hyvä suhtautua avoimesti ja luottamuksella tapahtumien virtaavuuteen.

Me täällä olemme huolissamme tai ehkä oikeammin sanottuna haasteiden edessä, kun tulemme tietoiseksi ihmisen, opastettavamme juuttumisesta, jonkin asian vuoksi. Kasvu ja eteneminen tapahtuu vain henkisessä virtauksessa, mutta ihminen oman tahtonsa kautta, voi sitouttaa itsensä hyvin pitkiksi ja uuvuttaviksi ajanjaksoiksi jonkun kokemansa asian sisälle.

Ihminen, kuka tahansa, kaipaa hengen kosketetuksi tulemista. Kuitenkin hän pakenee omaa onnellisuuttaan vääränlaisiin illuusioihin ja uskomuksiin. Henki on energian tiivistymä, sielu, joka mahdollistaa kehollisen elämän. Elämässä kokemukset syntyvät syystä, joka monta kertaa jää hahmottamatta. Sattumanvaraisuus ja ajattelematon säntäily mutkistavat kasvua eikä henkistyminen pääse edistymään.

Armollisuus itseä kohtaan on yksi keino korjata tehtyjä vääriä valintoja, joiden seuraukset pysäyttävät kasvun ja ihmisen tuskastuminen käy ylivoimaiseksi kestää. Tuolloin energian eli hengen virtaus estyy ja vinoutuu. Olennainen jää kokematta ja voimattomuus estää elämän avautumisen. Kierros kierrokselta, elämä elämältä ihminen saapuu lopulta siihen hetkeen, kun hänen tuli valita henki tai materia. Materian valinnut sielu ei saavu kotiin ennen kuin viimeinenkin lasku on maksettu.

Rehellisyys sanoissa ja teoissa on hinta kasvulle ja edistymiselle hengessä. Niin kauan kun ihminen ei kestä omaa elämäänsä ja tekojaan, hän ei voi edistyä kasvussaan. Jumalallinen oikeudenmukaisuus ei veny ihmisen mielen ja halujen mukaan. Sen ehdottomuus on kaikkein kovin kasvunpaikka itsekkyytensä kanssa painivalle ihmiselle. Se mitä ihminen oman itsensä sisällä puuhaa, luullen ettei kukaan tiedä ja näe, johtaa pettymyksiin ja unelmien romahtamiseen. Jumala ja henkimaailma läpivalaisee jokaisen sielun ja niin kuin Jeesus opettaa, yhtäkään hiusta ei ihmisen päästä katkea, etteikö siitä olla tietoisia hengen maailmoissa.

Kysymys on valaistumisesta, josa ei voi olla mitään hämärää tai huonosti valaistua kohtaa. Vasta kun ihminen tulee tietoiseksi hengestään ja Jumalallisista laeista, hänen kestävyytensä mahdollistaa tämän totuudellisen läpivalaisun. Siksi opastamme Teitä olemaan rehellisiä kaikessa tekemisessä, kaikissa ajatuksissa ja aikeissa. Sen läksyn me täällä olemme oppineet ja sitä läksyä te opettelette tässä elämässä, siinä kehossa ja niissä tilanteissa joissa olette.

Armollisuus tarkoittaa virheiden korjaamista ja lupausta tehdä parannus. Parannus on mielen muutos epäkelvosta kelvollisuuteen. Yhtään ainoaa oikopolkua ei ole olemassa ja oman edisymisen jouduttamiseen ei ole vippaskonsteja. Niin rakkaat, te itse mahdollistatte kasvunne tai pitäytymisenne. Me emme voi elää puolestanne, niin kuin tekään ette voi yhdenkään läheisenne puolesta elää. Ainoa mitä voimme on sanoa asioita, puhua totta ja tehdä totuuteen perustuvia asioita.
Me ohjeistamme teitä, te kykyjenne mukaan opastatte läheisiänne. Niin oikeudenmukaisuuden ja totuudellisuuden virta kasva kasvamistaan, vahvistuu vahvistumistaan ja lopulta saavuttaa Jumalallisen toden. Se on tietoisuuden tila hengen maailmoista ja siitä, että jokainen sielu on osa tuota suurta perhettä. Lopulta koko universumi soi kirkkainta ja kauneinta rakkauden sointua.

Sinne on vielä matkaa ja ihmisen aikamääritteiden mukaan loputtomuudelta kuulostava kokemusten sarja. On hyvä muistaa, että ihminen ei lopulta ole koskaan yksin tuolla matkalla. Olkoonkin, että hän voi kuvitella itsensä erillisen yksinäiseksi. Tuolloin hän on sulkenut sydämensä meiltä ja se tarkoittaa, että me voimme seurata sivusta hänen kompurointiaan. Tiedämme, että hän kompuroi niin kauan kunnes nostaa katseensa maasta taivaalliseen. Siellä olemme me ja emme koskaan petä luottamusta emmekä jätä tehtäviämme kesken. Kaikki lepää Jumalallisen armon virrassa ja kaikki pääsevät kotiin ajallaan. Olkoon se tämän vuoden teema ja syvä henkinen päämäärä kaikessa tekemisessä, ajatuksissa, sanoissa ja aikeissa. Amen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti